Optimus Template

Valtio tuntuu jättäneen kunnat tässä taloustilanteessa ihan yksin. Lainsäädännöllä lisätään kuntien velvoitteita, mutta samanaikaisesti ei resurssoida.  Parissa edellisissä vaaleissa on kysytty kantaa korvamerkittyyn rahaan ja itse olen ollut sen kannalla. Ja sitä tarvittaisiin tälläkin hetkellä. Hyvä käytännön esimerkki korvamerkityn rahan tarpeesta on Opetusministeriön jakama perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettu tuki. Kun OPM kysyi kunnilta, onko saatu tuki käytetty siihen mihin piti eli ryhmäkokojen pienentämiseen, vastasivat kunnat noin 80 prosenttisesti, että kyllä on. Kun Opettaja-lehti teki tämän saman kyselyn, tulokseksi saatiinkin sama 80 % kunnista, joissa ryhmäkoot eivät olleet pienentyneet. Mikä on totuus? Mihin rahat on käytetty? Ei ehkä ryhmäkokojen pienentämiseen, vaan siihen, etteivät ne nykyisestään kasvaisi. Mutta tämähän ei ollut tämän erityistuen tarkoitus!

Tänä päivänä tuntuu vaikealta pitää mielialaa korkealla, kun uutiset kertovat lomautuksista, irtisanomisista, tehtaiden sulkemisista. Yleinen mieliala on alavireinen ja itseään joutuukin tsemppaamaan välillä. Vasemmistoliiton puoluehallitus otti viime viikolla kantaa hallituksen talouspolitiikkaan ja suunnitelmiin irtautua pikaisesti elvytyksestä tässä tilanteessa, missä päivittäin tilastoihin tulee uusia työttömiä. Vasemmistoliitto esittää elvyttävää talouspolitiikkaa lieventämään kuntatalouksien ahdinkoa ja edistämään työllisyyttä. Ensi vuoden budjettiin esitetään 500 miljoonan euron lisärahaa työllistämistoimiin.

Työllistämistoimien on oltava selvää kotimaista budjettirahaa. Enää ei saa ”keinotella” ESR-rahoilla eli Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoilla. ESR-rahoja on jäänyt jopa käyttämättä byrokratian ja määräysten takia. Ei ole mitään järkeä tehdä työllistämisestä hankalaa papereiden ja kaavakkeiden täyttämistä, vaan työllistämisen on oltava tekoja ja suoraa työtä. Työllistäminen ei tosiaankaan saa kaatua byrokratiaan.

Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt roimasti. Osa nuorista syrjäytyy ja osa on syrjäytymisvaaran alla. Erityisesti ne nuoret, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Nuori jää helposti kotiin, viettää aikaansa tietokoneen ääressä ja sosiaaliset suhteet on verkossa. Tiedossa on tapauksia, että nuori jää neljän seinän sisälle ja eristäytyy täysin, syrjäytyy.  Juuri nämä tilanteet ovat lisääntymässä.

Jotain olisi tehtävissä esimerkiksi siinä, miten peruskoulujen opinto-ohjaajien tietämystä käytettäisiin hyväksi nuorten tilanteista. Opohan on se henkilö koulussa, joka tietää jokaisen oppilaan tilanteen, sijoittumisen jatko-opiskelupaikkaan tai jäämisen rannalle.

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa kunnat tekemään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Se on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman ohjaavaa vaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota ja –suunnitelmaa eri vuosille.

Tämä laki on yksi esimerkki siitä, miten lainsäädäntö lisää kuntien tehtäviä ja vastuita. Mutta tämä laki ja hyvinvointisuunnitelmavelvoite on erinomaisen hyvä asia. Itse olen Vihdin osalta työryhmässä, joka valmistelee suunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee tehdä moniammatillisessa työryhmässä. Itse edustan siinä luottamushenkilöä koulutus- ja kasvatuslautakunnasta. Suunnitelman teossa tulee huomioida myös kolmas sektori ja seurakunta, sekä lasten ja nuorten ääni.

Suunnitelma ei voi olla vain valtuustokauden mittainen, vaan pitkäjänteisempi. Käytännössähän suunnitelman perimmäinen tarkoitus on vähentää lasten huostaanottojen määrää, mikä on aina se viimeinen keino lapsen ongelmien ratkaisussa. Huostaanotto on kallis toimenpide, vuodessa yksi huostaanotto maksaa kunnalle noin 80 000 euroa. Yksi huostaanottopäivä maksaa yli 2000 euroa ja harvoin huostaanotot ovat lyhyitä.

Parhaiten lasten huostaanottoja vähennetään toimivilla peruspalveluilla. Juuri näitä asioita ja kehittämistoimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyy. Toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä. Neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, oppilashuoltotyö kouluissa; ylipäätään ne toimenpiteet, missä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitaan lapsen ongelmat ja niihin pystytään tarttumaan ja vaikuttamaan.

Tässä taloustilanteessa on tietysti vaarana, ettei valtuustoissa huomioida lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjausvaikutusta. Meidän vasemmistoliittolaisten tehtävänä on pitää huolta, että se tulee huomioiduksi. Meidän vaihtoehtomme on osoittaa yhteisvastuullista ”talkoisiin” lähtemistä ja esittää kunnallisveroprosentin nostoa peruspalveluiden tuottamiseksi ja ennen kaikkea muistaa satsata ennaltaehkäisyyn taloudellisesti vaikeinakin aikoina.