|
Juuri nyt olisi asuntorakentamisen ja nimenomaan vuokra-asuntojen tuottamisen paikka, totesi EU-vaaliehdokas ja Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas alustaessaan vuokra-asuntotuotantoa ja laman torjumista käsitelleessä tilaisuudessamme huhtikuun 16. päivänä Keravalla. Mutta pankit ovat sulkeneet rahahanat. Onneksi kuntien kautta saa rahaa tuettuihin kohteisiin.
Työttömiä rakennusalalla on nyt 15 000. Jos jollakin kaupungilla nyt on rahaa, olisi tuhannen taalan paikka käynnistää vuokra-asuntokohteita. Parin kolmen vuoden päästä pyritään taas toteuttamaan kovan rahan tuotantoa, mutta tontteja ei saa ja hinnat nousevat.
Nyt kannattaa aloittaa siitäkin syystä, että toimettomana on hyvää suomalaista rakentamiskapasiteettia - sekä yrityksiä että työntekijöitä.
EU:ssa työttömillä ei mitään oikeuksia
Päivärahan maksaminen työttömiksi joutuneille on hidasta kauhean byrokratian takia. Tavallinen ihminen ei tiedä, kannattako mennä töihin vai ei.
Varsinkin nyt, kun verotulot vähenevät, pitäisi puuttua harmaaseen talouteen. Mutta mitään ei tehdä, sillä työnantajapuoli hyötyy harmaasta taloudesta.
EU:ssa työttömillä ei ole mitään oikeuksia. Nyt on työttömiä paljon eri puolilla Eurooppaa. Suomeen tulleet rakentajat joutuvat palaamaan kotimaihinsa. Jokainen maa maksaa oman varallisuutensa mukaan korvauksia. Useimmat eivät maksa mitään. Varsinkin Englannin ja Saksan työnantajat vastustavat lainsäädäntöä, jolla voitaisiin puuttua harmaaseen talouteen.
Suomi on veroparatiisi. Suomen viranomaiset eivät tiedä, keitä täällä on töissä. Esim. virolaisten kannattaisi liittyä täällä työttömyyskassaan. Nyt he eläisivät niillä rahoilla hyvin kotimaassaan työttöminäkin, koska hintataso on siellä niin paljon alhaisempi.
Asuntopulaan auttaa vain asuntojen rakentaminen
Vuokralaisten Keskusliiton järjestösihteeri Ilpo Eerola kertoi, että vuonna 2007 vuokra-asuntorakentaminen oli koko maassa ihan stopissa, vuonna 2008 korjausrakentamista tehtiin jonkin verran. Vuonna 2009 sen sijaan näyttää siltä, että kiinteistöjen hoidosta tingitään. Asuntopulaan auttaa vain asuntojen rakentaminen. Kun vuonna 1995 alettiin rakentaa vuokra-asuntoja, avautui ulospääsy lamasta.
Suomessa on on tällä hetkellä 2,4 miljoonaa asuntoa, joista vuokra-asuntoja reilut 800 000. Asuntokantamme on varsin nuorta ja home uusin rakennusmateriaali.
Suomen asuntopolitiikassa on ollut vallalla kyseenalainen ajattelutapa, että markkinavoimat hoitavat asunnottomuuden ja että yhteiskunta voi hyvin, kun tuotetaan vapaarahoitteisia asuntoja.
Asuntovelkaa on tällä hetkellä yli 3 000 miljoonaa euroa, kun luku vuonna 1993 oli 200 miljoonaa euroa.
- Kuinka moni velkaantuneista onnistuu nyt säilyttämään asuntonsa? Eerola ihmetteli. Uusi työvoima, joka tulee pääkaupunkiseudulle, etsii vuokra-asuntoa. Asumistukea hakevien määrä kasvaa nopeasti. Lisäksi tilastojen mukaan Helsingin seudulla joka toinen avioliitto päättyy eroon. Asuntoja tarvitaan, ja huutava pula on juuri vuokra-asunnoista.
Keravalla asuntotuotanto laman kourissa
Keravan vt. asuntopäällikkö Kirsi Rinne totesi, että Keravan asuntokannasta reilut 30 % on vuokra-asuntoja. Se on enemmän kuin naapurikunnissa. Keravan pitkän aikavälin tavoitteena on osoittaa vuosittain tontit keskimäärin 480 asunnolle. Tuosta määrästä 20 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 10 % muita tuettuja, kuten asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja.
Mutta viime vuonna Keravalla valmistui vain 103 asuntoa, mikä on kaikkien aikojen pohjalukema. Tänä vuonna valmistuu 171 asuntoa ja ensi vuonna 260 – 270 asuntoa.
Ellei muutamaa kohdetta toteutettaisi tuettuina asuntoina, valtaosin vuokra-asuntoina, Keravalla ei rakennettaisi nyt mitään. Esim. Keravan kaupungin omistama Nikkarinkruunun vuokrataloyhtiö rakennuttaa yhden talon Virrenkulmaan. Se valmistuu ensi vuonna. Kokontien läheisyyteen pitäisi vuonna 2011 valmistua toinen talo. Tosin kaava ei ole vielä valmis.
Kun yksi kovan rahan kerrostalo Virrenkulmassa ei mennyt kaupaksi, sen asunnot vuokrattiin.
Vuokra-asuntojen kysyntä on kova, sillä niitä jonottaa yli 300 hakijaa. Suuri osa kysynnästä kohdistuu yksiöihin ja kaksioihin. Asunnottomia Keravalla on 40 – 50.
Kaupungin on ryhdyttävä elvyttäviin toimiin
Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kaupunki ryhtyy elvyttäviin toimiin rakentamisessa. Sen on tuupattava kohtuuhintaista asuntotuotantoa eteenpäin. Nyt on vuokra-asuntojen ja ARA-hintaisen asuntotuotannon aika.
Keravan asuntopoliittisesta ohjelmasta puuttuvat kaupungin omat toimenpiteet. Sen tulee avustaa Nikkarinkruunua vuokra-asuntojen rakentamisessa.
Kaupungin pitää lisäksi painostaa rakentajia toteuttamaan ARA-tuotantoa niillä tonteilla, jotka kaupunki on niille luovuttanut. Mahdollisesti kaupungin pitää korvata jotain tonttien hinnoista.
Tällaisia tontteja on Heikkilänmäessä ja Ahjossa.
ARA-tuotannon, erityisesti vuokra-asuntotuotannon, osuus asunto-ohjelmassa näyttää olevan n. 40%, mikä on kaksinkertaisesti se määrä mihin koko pääkaupunkiseutu on sitoutunut. Mutta kun koko asuntotuotanto on romahtanut, ei prosentuaalisen osuuden kasvu käytännössä merkitse helpotusta asunto-ongelmaan.
Pienistä asunnoista eli yksiöistä ja pienistä kaksioista on huutava pula. Siksi kaupungin on huolehdittava erityisesti niiden osuuden nostamisesta.
Asunnottomuus on edelleen ratkaisematon ongelma. Kaupungin on hakeuduttava yhteistyöhön Tuusulan ja Järvenpään kanssa, jotta keskiselle Uudellemaalle toteuttaisiin pikaisesti vaikeimmin asutettaville ensisuoja. Tähän hankkeeseen tulee kutsua mukaan mm. seurakunnat ja sellaiset järjestöt, kuten Keravan Suojakotiyhdistys, jotka tekevät ansiokkaasti työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Kuntien on oltava turvaamassa myös suojan ylläpitokustannuksia.
Teksti: Maila Hölttä
Kuvat: Riitta Törmänen
Työttömillä ei EU:ssa ole mitään oikeuksia, totesi EU-vaaliehdokas Kyösti Suokas.
Kuinka moni asuntovelallista onnistuu nyt säilyttämään asuntonsa? Järjestösihteeri Ilpo Eerola ihmetteli.
Keravan asuntotoimen vt. päällikön mukaan Keravalla asuntojonossa on noin 300 hakijaa.
Kari Koivunurmi, Oili Liukkonen ja Lohikosken perhe |
