Erityisopetuksen suunnittelijana Vantaalla toimiva Eero Väätäinen on vertaillut tilastokeskuksesta saamiensa tietojen perusteella opetusryhmien kokoja KUUMA-kunnissa (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen) sekä Vantaalla. Tiedot ovat vähemmän mairittelevia Keravalle: Ekaluokilla on keskimääräinen luokkakoko suurempi kuin muissa KUUMA-kunnissa ja Vantaalla. Tuusulassa joka kolmannelle ekaluokalla on alle 20 oppilasta, Vantaallakin joka neljännellä.
Väätäinen kertoi havainnoistaan Keravan Vasemmistoliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa "Kestääkö peruskoulu laman?"
Keskustelussa ilmeni, että esim. Killan ekaluokka käsittää peräti 26 oppilasta. Kurkelassa ekaluokalla on 27, tokaluokalla myös 27.
- Keravalla ekaluokat on sullottu täyteen. Mitä tapahtuu, kun nämä lapset ovat menossa kolmansille luokille? hän kysyi.
Uudenmaan koulujen luokkakokojen keskiarvo on 21,4 lasta ala-asteella. Kerava kiilaa toiseksi korkeimmalle sijalle tässä vertailussa, ja Vantaa ottaa kyseenalaisen ykkössijan. Neljänsillä luokilla Keravalla keskiarvo nousee jo 25 oppilaaseen ja saavuttaa Vantaan lukemat.
Kaupungin taloussuunnitelman mukaan oppilaiden osa-aikaista erityisopetusta antaa yhdeksän erityisopettajaa, kun esimerkiksi Vantaalla olevan suosituksen mukaan heitä pitäisi Keravalla olla 17.
Väitöskirjaa perusopetuksen johtamisesta tekevä Väätäinen oli vakuuttunut, että peruskoulu kestää laman, kunhan pidetään huolta opettajien hyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä ja täydennyskoulutukseen pääsystä. On myös puolustettava lasten oppimisoikeuksia. Paljon riippuu myös valtiolta tulevista rahavirroista. On tehtävä paljon työtä sen eteen, että peruskoulu kestää. Niin upea järjestelmä se on.
Teksti: Maila Hölttä
Kuva: Riitta Törmänen
Kuvateksti: Kaupunginvaltuutettu Pia Lohikoski Keravalta ja EU-vaaliehdokas, erityisopetuksen suunnittelija Eero Väätäinen Vantaalta Keravan Vasemmistoliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa pohdittiin kysymystä Kestääkö peruskoulu laman.
